Syventymistä tekstilajiin

Seuraava tunti, jolla oli tarkoitus vielä lehtorin johdolla palata edellisen tunnin aiheisiin, muuttui itsenäisiksi tehtäviksi. Edellisen tunnin sekavuuksien jälkeen kaipasin käsitteille selventäjää, ja tuntui vaativalle jatkaa opiskelua itsenäisesti. Tehtävään piti kuitenkin tarttua ja onneksi tehtävän teksti- ja diskurssi -dia-sarjan ja muutamien artikkeleiden avulla sain hävitettyä kysymysmerkkejä mielestäni.

Ensimmäinen hälventyminen tapahtui, kun tajusin, minkä takia tekstilajista kertoneet artikkelit olivat tuntuneet niin vaikeilta käsittää; ne eivät sopineet aikaisempaan tietooni tekstilajeista. Aiemman tietoni olen saanut yläasteella ja lukiossa, joissa tekstilajin määritelmä oli kyllä sama, mutta itse lajeja olivat sunnilleen uutinen, artikkeli, kolumni, kainalojuttu, pakina, romaani, novelli ja runo. Nyt lukemani artikkelit puhuivat aivan erilaisista tekstilajeista ja määrittelivät ilmiötä paljon laajemmin ja sitä oli vaikea käsittää. Vaikeaa, kunnes tajusin, että joku unohti aiemmin kertoa, että opiskelemissamme tekstilajeissa oli kyse pelkästä pintaraapaisusta, yleisimmistä (mediassa) näkyvistä tekstilajeista, jotka eivät riittäisi kovin pitkälle tässä tekstejä pursuilevassa maailmassa. Tämän tajuttuani sain rakennettua uudenlaisen kuvan päähäni (jossa aiemmin oppimani tekstilajit olivat vain pieni osa suurta rakennelmaa) ja lukeminen helpottui, sillä pystyin taas rakentamaan uutta tietoa vanhan päälle ilman, että ne sotivat keskenään. Ja näin pystyn nyt kertomaan, mitä tekstilaji tarkoittaa.

Maailma on täynnä tekstejä, eli ilmaisukokonaisuuksia, joilla tekijä pyrkii tietoisesti välittämään omia, muiden tuottamia tai satunnaisesti syntyneitä ajatuksia muille (Nurmi 2004). Jokainen teksti on varmasti jollakin tavalla ainutlaatuinen, mutta ne ovat myös yhteydessä toisiinsa ja niitä yhdistävät monet asiat, joiden perusteella tekstejä voi jakaa kategorioihin, tekstilajeihin. Jokaisella tekstilajilla on omat piirteensä. Tärkeitä määrittelyn kannalta ovat tavoite, rakenne, ilmaisutapa ja sisältö. (Otava 2008) Esimerkiksi kaikenlaisten mainosten tavoitteena on markkinoida kohdettaan, kuluttajalle luodaan tarve ja annetaan informaatiota ja ilmaisussa käytetään monipuolisesti tekstiä, kuvaa ja ääntä. Tekstilaji tarkoittaa normeja, joita tekstit noudattavat (Karjalainen, 2015), tiettyjen tekstilajien teksteihin kuuluvat tietyt piirteet.  

Tekstilajista on ollut kielentutkimuksen kentällä monia käsityksiä ja ajasta sekä suuntauksesta riippuen tekstilajeja on määritelty erilaisten asioiden perusteella.  Tekstilajeja on määritelty pelkän tekstin sisäisen rakenteen perustella, jolloin ei yleensä kiinnitetä huomiota tekstin ulkoisiin seikkoihin tai kontekstiin (Mäntynen 2003, 24). Tällaiseen määrittelyyn tarvitaan siis vain yksi teksti ja sen rakenteen, ilmaisutavan ja sisällön tarkkailua. Toinen tapa on ottaa tekstilajin tulkinnassa huomioon myös tekstin ulkoiset tekijät ja intertekstuaalisuuden.  Kaikkia tekstejä tulkitaan suhteessa aiempiin saman lajin teksteihin ja ne asettuvat osaksi tekstien virtaa. Teksti on aina osa historiaa, joka aktivoituu nykyisyyden lukuhetkessä, ne ovat osa verkkoa ja historiallista ilmiötä. (Mäntynen 2003, 25). Näkemyksiä on muitakin, mutta minulle nämä riittävät.

Meitä ympäröivässä maailmassa tekstit siis ovat järjestäytyneet tekstilajien alle ja niitä koskevat tietynlaiset normit, tekstit noudattavat tekstilajien kaavaa. En tiedä miksi niin on alun perin käynyt vai onko niin ollut aina (olisi kyllä mielenkiintoista ottaa selvää), mutta sen takia maailmaan syntyvä ja kieltä oppiva ihminen vähitellen oppii myös tekstilajit. Jokaisella kulttuurin jäsenellä on valtavasti tietoa eri tekstilajien normeista: tunnistamme esimerkiksi sadun, kirjeen, horoskoopin, tuoteselosteen, käyttöohjeen, haastattelun, runon, mainoksen ja monta muuta arjen tekstilajia päivittäin automaattisesti, sen enempää asiaa pohtimatta (Karjalainen 2015). Sen lisäksi että tunnistamme tekstilajeja pidämme niitä myös yllä kirjoittamalla (tai puhumalla) omiin teksteihimme tekstilajiin kuuluvia piirteitä. Tekstilajeja tunnistaessa ja tuottaessa mietimme aiempia kokemuksiamme tekstilajeista ja samankaltaisuuden perusteella tunnistamme ne tiettyyn tekstilajiin kuuluvaksi. Osittain tähän vaikuttaa tietysti se, että esimerkiksi koulutuksen kautta meille opetetaan, kuinka kolumni täytyy kirjoittaa, mutta joitakin tekstilajeja toistamme samanlaisina vaikkei kukaan niin ole opettanutkaan.

Vaikka tekstilajit ovatkin hyvin vakiintuneita, eivät ne pysy aina samoina. Tekstilajit elävät ja jalostuvat, ja yksittäisen tekstilajin määritteet muuntuvat (Otava 2008). Jos vaikkapa katsomme mainoksia viidenkymmenen vuoden takaa, ne ovat hyvinkin erilaisia verrattuna nykypäivän mainoksiin. Tavoitteet ovat samat, mutta keinot niihin pääsemiseksi poikkeavat hieman toisistaan. Ja silti molemmat kuuluvat omana aikanaan tekstilajiin mainos. Myös uusia tekstilajeja syntyy koko ajan. Esimerkiksi Internetin ja sosiaalisen median suosion kasvaessa on syntynyt uusia tekstilajeja.

Tekstilajien tunnistaminen on tekstien analysoinnin, niiden keinojen ja tavoitteiden selvittelemisen perusta (Karjalainen 2015). Tunnistamisen taito on tärkeä jokaiselle meistä, mutta erityisesti tulkeille. Jotta he voivat tulkata oikein, on heidän osattava analysoida tekstejä ja niiden keinoja ja tavoitteita. Tekstilajien ja niiden erityispiirteiden tuntemus myös auttaa tulkkia ennakoimaan tekstejä ja näin ollen voi helpottaa tulkkausta. 

Tekstilajit opitaan osana kulttuuria – ja ne voivat olla eri kulttuureissa erilaisia.  Viittomakielen tulkille on tärkeää tietää, millä tavalla eri tekstilajit eroavat suomalaisessa ja viittomakielisessä kulttuurissa, jotta hän osaa kääntää ne oikeaan muotoon kohdekulttuuria ajatellen.

Lähteet:

Karjalainen, Anna-Mari 2015. Mikä on tekstilaji? Viitattu 17.4.1015. http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/ai/ai08/3_valokeilassa_tekstit/01_mika_on_tekstilaji?C:D=hNbG.g5zj&m:selres=hNbG.g5zj

Mäntynen, Anne 2003. Miten kielestä kerrotaan. Kielijuttujen retoriikkaa. Helsinki: Suomalaisuuden kirjallisuuden seura.

Nurmi, Kari E. 2004. Systemaattinen tekstianalyysi. Viitattu 17.4.2015. http://www.metodix.com/fi/sisallys/01_menetelmat/02_metodiartikkelit/nurmi_systemaattinen_tekstianalyysi/kooste#3.1.

Kustannusosakeyhtiö Otava 2008. Verkko-Piste. Tekstilajeja. Viitattu 17.4.2015. http://www.otavanoppimateriaalit.net/verkkopiste/kirjoittaminen/tekstilajeja.html