Tekstianalyysi

Tekstin, tekstilajin ja diskurssin käsitteiden selventämisen lisäksi itsenäiseen tehtävään kuului diasarjan jälkeen lukea (täältä löytyvä http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk29/Genreanalyysi.pdf ) Kirsi Güntherin ja Suvi Raitakarin kirjoittama artikkeli ”Mielenterveyskuntoutusta avoimen ja yksityiskohtaisen suunnitelmalomakkeen ohjaamana”. Siinä he analysoivat kahta lomaketta tekstilajin, kontekstin ja kategorisoinnin keinoin. Julkaisun alkusanat vahvistivat käsitykseni tekstilajista, mutta itse artikkelin alku tuntui johdattavan vähän muille poluille. Mitä hyötyä minulle on lukea tällaista tekstiä ja miten se johdattaa minut analysoimaan tekstilajia? Lukiessani eteenpäin loppuun asti, luvut, joissa lomakkeita alettiin oikeasti analysoida, muuttuivatkin hyvin mielenkiintoisiksi. Tajusin, miten näennäisesti yksinkertaiselta näyttävän lomakkeen (ja entäs sitten jonkun laajemman tekstin) muutamiin tekstiriveihin mahtui "piilotettua" tietoa – sellaista, joka ei ilman analyysia hahmotu lomakkeen lukijalle. Tietoa organisaatiosta, asiakaskuvasta ja oletetuista lomakkeen täyttäjistä. Mahtoikohan lomakkeen kirjoittaja tietoisesti kirjoittaa asiat, vai tulivatko ne hänen alitajunnastaan, jota me nyt analyysin avulla tavallaan tutkimme? 

Seuraavana oli sitten tehtävänä tehdä oma analyysi lomakkeesta. Analyysin lukeminen ja tekeminen välttämättä avannut minulle enää uusia ovia tekstilajin suhteen, muuten kuin että analysoimalla esiin tuli ainakin osa asioista, jotka määrittelevät tekstien tekstilajeja. Opin kuitenkin tarkkaan lukemisen ja analysoinnin taitoja ja analyysin tekeminen oli jollakin tavalla valaisevaa.

Ja seuraavana on siis oma tekstianalyysini lomakkeesta. Valitsin omaksi harjoittelukohteekseni Humakin Opiskelijan harjoittelusopimus ja -suunnitelma -lomakkeen. Lomake löytyy Humakin sivuilta internetistä osoitteesta: http://www.humak.fi/kumppaneille/opiskelijaprojektit/harjoittelija/ 

(lomaketta voi katsella lataamalla sen sivun alaosassa kohdasta ”Harjoitteluun liittyviä dokumentteja)

----------------------------------------------------------

Lomake on kaksi sivuinen ja se alkaa Humakin logolla ja koko nimellä Humanistinen ammattikorkeakoulu. Myös sivun alaosassa on maininta Humanistisesta ammattikorkeakoulusta ja Humakin internet- osoite. Samat kaksi mainintaa instituutiosta ovat molemmilla sivuilla, ikään kuin lomakkeen pohjana. Ensinnäkin ne ankkuroivat lomakkeen heti Humakkiin ja kertovat, että lomaketta käytetään (vain) kyseisessä ammattikorkeakoulussa. Samalla Humakin olemassaolosta ja toiminnasta tietävä voi liittää sen korkea-asteen koulutukseen ja erityisesti ammattikorkeakoulutukseen liittyväksi. Humakin internet -sivujen näkyminen antavaa mahdollisuuden tutustua Humakin toimintaan enemmän ja myöskin mahdollisuuden ottaa yhteyttä. Se antaa kuvan vastuullisuudesta ja on myös samalla Humakkia markkinoivaa. Lomaketta voisi kutsua siis institutionaaliseksi lomakkeeksi institutionaalisten mainintojen takia. Myös siisti ulkonäkö ja asiallisen niukka sanasto viittaavat siihen.

Logon jälkeen tulee lomakkeen otsikko ”Opiskelijan harjoittelusopimus ja -suunnitelma”, joka auttaa sijoittamaan lomakkeen kahteen tekstilajiin. Alaotsikon ja sisällön perusteella ensimmäinen sivu on tekstilajiltaan sopimus ja toinen sivu samoin perustein suunnitelma. Otsikko myös rajaa lomakkeen opiskelijan harjoittelun sopimiseen ja suunnitteluun.

Otsikon jälkeen lomakkeessa tulee siis alaotsikko ”Harjoittelusopimus” ja lopun sivusta täyttävät lausekkeet, joilla tietoa kerätään. Koko lomakkeessa lausekkeet koostuvat yleensä muutamasta substantiivista ja kaksoispisteestä. Lausekkeen jälkeen on joko tyhjä, rajoitettu tila vastaamiselle tai muutamassa kohdassa rastitettavat ruudut vaihtoehtoineen. Nämä vaihtoehdot auttavat vastaamaan, mutta muuten vastaamista ei ole paljoa ohjeistettu. Vaikka lauseke ja vastauksen tila tulevat vuorotellen, ei synny kuvaa vuoropuhelusta, sillä lausekkeet ovat hyvin vähäsanaisia, eivät ole kysymysmuotoisia tai kovin tarkasti kenellekään esitettyjä.

 Molemmilla sivuilla lausekkeet on sijoitettu yhteen isoon mustalla viivalla tehtyyn laatikkoon, joka on sitten jaettu horisontaalisilla viivoilla pienemmiksi laatikoiksi, joissa on eri määriä lausekkeita, aina vasemmassa sivussa. Laatikoilla lausekkeet on siis jollakin tavalla lajiteltu ja jaettu omiksi ryhmikseen.

Ulkoasultaan toinen sivu on lähes samanlainen kuin ensimmäinen, vain yläotsikko puuttuu, sillä se on edelleen sama kuin ensimmäisellä sivulla.

Kuten tekstissäkin on tehty, yritin jaotella lomakkeen sisällöllisesti jaksoihin. Osa jaksoista oli helppo muodostaa, koska ne olivat samanlaisia kuin tekstissä analysoiduissa lomakkeista, mutta osa jaksoista minun piti keksiä itse. Huomasin lausekkeita jaottelevat laatikot vasta myöhemmin, kun olin jo aloittanut jaksojen miettimisen ja ne auttoivat minua miettimään lajittelua, koska valmis jaottelu kertoi milloin lomakkeen lausekkeissa siirrytään ainakin jollakin tavalla uuteen asiaan. Joissakin tapauksissa valmiit jaottelut osuivat myös yksiin jo suunnittelemieni jaksojen kanssa, ja se tuki uskoani omaan lajitteluuni.

Lomake koostu siis mielestäni  ensinnäkin kahdesta osasta, sopimusosasta, joka on ensimmäinen sivu ja suunnitelmaosasta, joka on toinen sivu. Osien voidaan päätellä eroavan toisistaan, sillä niillä on erilaiset otsikot Harjoittelusopimus ja Harjoittelusuunnitelma. Myös sisältö tukee jakoa.

Sopimusosassa on mielestäni 1) identifiointijakso ja 2) harjoittelujakso. Identifiointijakso koostuu kahdesta osasta, alussa olevasta nimeämisosasta ja lopussa olevasta sitoumusosasta. Nimeämisosan tehtävänä on identifioida harjoittelussa mukana olevat ihmiset. Ensimmäisenä kysytään opiskelijan nimeä, puhelinnumeroa ja sähköpostia. Koska kyseessä on opiskelijan harjoittelusopimus, nyt se kohdentaa lomakkeen tämän tietyn opiskelijan sopimukseksi. Seuraavana kysytään samat tiedot harjoittelun ohjaajalta ja ohjaavalta opettajalta. Näistä lausekkeista selviää, ketkä ovat harjoittelussa mukana. Samalla syntyy opiskelijan ja ohjaajien roolit ja opiskelija myös kategorisoituu ohjattavaksi, sillä hän tarvitsee harjoittelunsa suorittamiseen ohjaajan ja ohjaavan opettajan.

Identifiointi jää hyvin löyhäksi, lähinnä esille tulevat yhteystiedot. Jos lomake jää kaikille kolmelle nimeämisosassa mainituille henkilöille, voi nimeämisosan yksi tehtävä olla myös yhteystietojen jakaminen, jolloin myöhemmin osanottajat ovat helposti tavoitettavissa.

Sitoumusosassa on lauseke Päivämäärät ja allekirjoitukset ja sen jälkeen jokaiselle nimeämisosassa mainitulle henkilölle oma kohta kirjoittaa päivämäärä ja allekirjoitus. Sopimus sijoittuu tiettyyn ajankohtaan ja päivämäärä pitää sisällään tiedon siitä, milloin suunnitelma on laadittu. Huomioitavaa on se, että jokaisella henkilöllä on oma päivämäärä täytettävänä. Jos niitä olisi yksi, täytyisi kaikkien allekirjoittaa lomake samana päivänä, mutta nyt lomaketta voidaan täyttää monena päivänä, jolloin kaikki sopimuksen solmijat eivät välttämättä tapaa kolmistaan missään vaiheessa.  Allekirjoitukset taas sitouttavat nimeämisosassa mainitut henkilöt olemaan mukana harjoittelussa sopimuksen mukaisella tavalla. Opiskelija sitoutuu suorittamaan harjoittelun ja sopimuksessa mainitut työtehtävät, harjoittelun ohjaaja taas tarjoamaan opiskelijalle sovitut asiat, ja ohjaava opettaja ohjaamaan harjoittelua ja lopussa antamaan sovitut suoritukset opiskelijalle harjoittelun toteuttamisesta. Allekirjoituksillaan harjoittelun ohjaaja ja ohjaava opettaja edustavat myös ”instituutioitaan”, opettaja Humakkia ja ohjaaja työpaikkaa, jossa harjoittelu tehdään. Allekirjoitukset myös todistavat sopimuksen todenpitävyyttä ja viittaavat lomakkeen päättymiseen.

Harjoittelujaksokin koostuu mielestäni kahdesta osasta, joista toinen koskee harjoittelun sisältöä ja toinen harjoitteluun liittyviä taloudellisia asioita. Sisältöosan aloittaa lauseke harjoittelupaikka, joka sitoo harjoittelun tapahtuvaksi jossakin tietyssä paikassa, jonka edustaja harjoittelun ohjaaja on. Sen jälkeen harjoittelun ajankohta ja työtuntimäärä (10op = 200-240 tuntia) – lauseke sitoo harjoittelun tapahtuvaksi tiettynä ajankohtana. Suluissa olevat luvut ovat ohjeistuksia ja ne liittävät harjoittelussa suoritetut, samassa lausekkeessa kysytyt työtunnit opiskelijan tutkintoon, koska niissä viitataan suoritettaviin opintopisteisiin. Missään ei lue, paljonko työtunteja tai sitä myöten opintopisteitä tulisi olla, joten voidaan olettaa, että samaa lomaketta käytetään monen pituisissa harjoitteluissa. Seuraavaksi tulee lauseke Harjoitteluun kuuluvat työtehtävät, josta tulee ohjatumpi, sillä sen jälkeen on järjestysnumerot 1.-3. jotka ohjaavat ajattelemaan, että työtehtäviä koko harjoittelun aikana on kolme. Sisältöosaan kuuluu vielä viimeisenä lauseke Harjoittelun tavoitetaso, jossa myös ohjataan täyttäjää antamalla kolme vaihtoehtoa, joista oikea rastitetaan.

Harjoittelujakson toisessa osassa lomakkeella läsnäoleviksi tulevat taloudelliset asiat, sillä siinä kysytään saako opiskelija palkkaa vai ei ja muita mahdollisia harjoittelupaikan kustantamia kuluja. Osion lopussa on myös Humakin puheenvuoroksi tulkittava teksti: Humanistisella ammattikorkeakoululla on opiskelijoille lakisääteinen tapaturmavakuutus sekä vastuuvakuutus, joka korvaa oppilaiden kolmannelle osapuolelle aiheuttaman esine- tai henkilövahingon koulutustilanteissa ja palkattomassa harjoittelussa. Instituution ääni kuulu siis myös tässä kohdassa lomaketta.

Lomaketta lukiessa ei heti selviä, kenen sitä oletetaan täyttävän. Luultavasti lomaketta vuorollaan täyttävät kaikki kolme: opiskelija, ohjaaja ja opettaja, mutta kuten äsken kirjoitin, eivät välttämättä yhtä aikaa. Koska harjoittelusuunnitelma on opiskelijan ja amk-opiskelussa opiskelijat itse täyttävät lomakkeensa, voidaan olettaa, että opiskelija on koko ajan läsnä lomaketta täytettäessä. Harjoittelujakson täyttämiseen tarvitaan opiskelijan lisäksi harjoittelun ohjaajaa, sillä hän tietää, mitä työpaikka voi opiskelijalle tarjota ja on valtuutettu sopimaan asiasta.  Harjoittelujaksossa on myös Humakin kommentti tapaturma- ja vastuuvakuutuksesta, joka on tärkeää tietoa lähinnä harjoittelun ohjaajalle. Jos ohjaava opettaja olisi harjoittelujaksoa täytettäessä läsnä, voisi hän kertoa saman asian, mutta ehkä koska näin ei aina ole, Humak on kokenut tarpeelliseksi kirjata asian näkyviin lomakkeeseen.

Teen siis päätelmän siitä, että sopimusosan täyttävät pääosin opiskelija ja harjoittelun ohjaaja, ohjaava opettaja tarkistaa lomakkeen ja siihen kirjatut asiat myöhemmin ja allekirjoituksellaan näin myös vahvistaa sopimuksessa mainitut asiat harjoitteluun sopiviksi. Koska sopimusosa päättyy allekirjoituksiin, jotka yleensä päättävät lomakkeen, voisi siitä päätellä, että ensinnäkin seuraava osa on alkamassa ja että siinä eivät välttämättä ole kaikki samat henkilöt läsnä. Muuten allekirjoitukset voisivat ehkä olla vasta seuraavan osan lopussa.

Suunnitelmaosa on siis lomakkeen toisella sivulla ja jakaantuu mielestäni 1)paikannusjaksoon, 2)oppimisjaksoon ja 3)raporttijaksoon.

Paikannusjakson alussa Opiskelijan opiskelupaikka valitaan valikosta, ja näin suunnitelma paikannetaan tiettyyn Humakin pisteeseen. Koska vaihtoehtoja on monia, luo se myös mielikuvan isommasta, monella eri paikkakunnalla toimivasta ammattikorkeakoulusta, joka Humak onkin. Samalla lomake ”paikantaa” itsensä sähköisesti käytettäväksi (luultavasti internetissä) sillä paikkakunta valitaan --- valitse tästä --- valikosta, jota ei paperisena versiona pysty avaamaan. Paikannusjaksoon kuuluu mielestäni myös seuraava lauseke Suoritettava opintojakso ja sen laajuus (op). Siinä harjoittelu paikannetaan tiettyyn opintojaksoon kuuluvaksi ja tulee ilmi, että harjoittelua tehtäessä suoritetaan samalla opintojaksoa.

Seuraavaksi alkaa oppimisjakso, jossa harjoittelu liitetään opintojakson tavoitteisiin ja sisältöihin. Tämä jakso jakaantuu mielestäni tavoiteosaan ja tehtäväosaan. Tavoiteosaan kuuluvat lausekkeet Opintojakson oppimistavoitteet ja  Opiskelijan oppimistavoitteet. Lomake ohjaa opiskelijaa ottamaan selvää opintojakson oppimistavoitteista, jotka ovat valmiiksi suunnitellut. Seuraavassa kohdassa opiskelijan täytyy itse miettiä omat tavoitteensa ehkä peilaten niitä edellä kysyttyihin tavoitteisiin ja kaikkien pitäisi toteutua harjoittelussa.

Tehtäväosassa määritellään Harjoittelun aikana tehtävät oppimistehtävät. Huomio kannattaa kiinnittää siihen, että sopimusosassa (harjoittelun ohjaajan kanssa) puhuttiin työtehtävistä. Oppimistehtävistä puhuttaessa otetaan koulutuksen ja oppimisen näkökulma, nyt pitäisi miettiä mitä voi oppia työtehtävien kautta. Lauseke Harjoitteluraportissa käytettävä kirjallisuus kertoo, että harjoittelusta täytyy tehdä myös raportti ja että sitä täytyy alkaa suunnitella jo ennen itse harjoittelua, koska kirjallisuutta kysytään jo suunnitteluvaiheessa. Lomakkeen päättävät päivämäärät harjoitteluraportin valmistumiselle ja harjoittelun esittämiselle. Nämä päivämäärät ovat jatkoa edellisellä sivulla esitettyihin sopimuksen tekemisen päivämäärään ja harjoittelun ajankohtaan ja ne päättävät harjoittelun kaaren, sillä niihin mennessä harjoittelun ja siihen liittyvien töiden on oltava tehtyinä.

Suunnitelma osa poikkeaa edellisestä osasta kielellisesti, sillä nyt käytetään enemmän koulun omaa jargonia (esim. käytetään sanoja opintojakso, harjoitteluraportti). Se viittaa minusta siihen, että tätä lomaketta on täyttämässä pelkästään sanaston tuntevia ihmisiä. Lisäksi osa liittyy puhtaasti koulunkäyntiin ja opintojakson toteutumiseen harjoittelussa. Tämän osan täyttäjäksi olettaisin opiskelijan ja ohjaavan opettajan.

Lomake on väline harjoittelun yksityiskohdista sopimiseen kaikille kolmelle osapuolelle ja myös Humakille ja työpaikalle, jonne opiskelija on menossa. Jos sopimuksesta tehdään kappaleet kaikille, helpottaa se myös yhteydenpitoa. Opiskelijalle lomake on myös väline harjoittelun suunnitteluun. Institutionaalisena lomakkeena Humakissa sen tehtävänä on olla kaikille opiskelijoille samanlainen; kaikilta kerätään samat tiedot ja vaaditaan suunnittelemaan samat asiat. Lomake jää luultavasti myös Humakille talteen arkistoon, jolloin se on tosite opiskelijan tekemästä harjoittelusta ja siihen voidaan epäselvissä tapauksissa palata.