Yhteenvedon aika

Oppimispäiväkirjan palautuspäivä lähestyy, mutta se ei aiheuta paniikkia, sillä voin tämän postauksen jälkeen ylpeästi ja tyytyväisenä ilmoittaa, että oma oppimispäiväkirjani on valmis. Tämän postauksen jälkeen tähän blogiin ei tule päivityksiä, ellen myöhemmin huomaa unohtaneeni jotain oleellista. Tai ellen joskus myöhemmin tee uutta oppimispäiväkirjaa, joka voisi olla jatkoa tälle päiväkirjalle. Never say never.

Noh, joka tapauksessa, toivon, että lukija aloittaa lukemisensa ensimmäisestä postauksesta, sillä tämä päiväkirja on kronologinen jatkumo ja on muotoutunut oppimisprosessin edetessä, alusta tänne, loppuun. Muuten saatan vahingossa spoilata kaikkea milenkiintoista, esimerkiksi seuraavassa arvioivassa osuudessa paljastan opintojakson aikana oppimani asiat.

Oppimispäiväkirjassa tulee ojaropsin mukaan olla siis myös arvioiva osuus, jossa pohdiskelen ja arvioin omaa oppimistani, tietojen ja taitojen karttumista. Olen totetuttanut tätä osuutta jo jokaisen aiheen kohdalla pienemmissä osissa. Tämä postaus onkin yhteenveto koko opintojaksosta ja myös jonkinlainen jatko-osa päiväkirjan alussa olleelle tavoitteiden pohdinnalle - nyt voin vastata, kuinka ne loppujen lopuksi toteutuivat.

Opintojakson tavoitteet olivat, että opiskelija:

·          tietää teksti- ja diskurssianalyysin perusteet ja osaa hyödyntää niitä erilaisten tekstin tulkinnassa

·          ymmärtää pragmatiikan ja kielen tilanteisen käytön merkityksen viestinnässä

·          osaa käyttää diskurssistrategioita

·          ymmärtää semantiikan ja semiotiikan perusteita ja ulottuvuuksia merkityksien tulkinnassa

·          osaa kielikohteliaisuuden strategioita

·          ymmärtää synonymian, homonymian ja polysemian ilmiöt suomen kielessä

(Turja 2015)

Olen oppinut perustiedot pragmatiikasta, multimodaalisuudesta, tekstilajista, diskurssista ja kielikohteliaisuudesta. Tiedän ainakin osan teksti- ja diskurssianalyysin perusteista ja osaan hyödyntää niitä erilaisten tekstien tulkinnassa. Vielä toki olisi paljon opittavaa ja harjoittelemista teksti- ja varsinkin diskurssianalyysin tekemisessä. Ymmärrän pragmatiikan ja kielen tilanteisen käytön merkityksiä viestinnässä – tuskin kaikkea, mutta ehkä tarpeeksi pystyäkseni tarkkailemaan erilaisia kielellisiä tilanteita myös tästä näkökulmasta. Osaan kielikohteliaisuuden strategioita. Nämä osat tavoitteista olen saavuttanut mielestäni ihan kiitettävästi.

Seuraavat kohdat taas kaipaisivat vielä täydennystä: ymmärrän kyllä mitä semantiikalla tarkoitetaan, ja ymmärrän sen joitakin ulottuvuuksia, mutta en mielestäni kovin suuressa määrin. Synonymian ja homonymian käsitteistä tiedän kyllä, mitä ne tarkoittavat, mutta ne eivät kuulu tämän opintojakson aikana oppimiini asioihin. Polysemiasta olen kuullut kerran, semantiikkaa tutkiessani, mutten tiedä mitä se tarkoittaa. Jos nämä asiat ovat kirjattuna opintojakson tavoitteisiin, ehkä niihin olisi voinut tutustua yhdessä tunneillakin vähän tarkemmin.

Edellisessä kappaleessa mainitsemani asiat ovat siis jollakin tavalla jääneet mietityttämään minua tai en ihan ymmärtänyt niitä. Samoin jäi mieltäni kaivelemaan yksi asia; tekstilajin ja diskurssin välinen suhde. En edelleenkään hahmota, miten ne asettuvat kielessä suhteessa toisiinsa. Lueskelin artikkelia ”Diskurssin järjestäytyneitä muotoja” jossa tehtiin niiden välille eroja, mutta silti en oikein vielä ymmärrä. Ehkä se kirkastuu mieleeni joskus myöhemmin.

Tähän astiset käsitykseni opiskeltavista asioista ovat opintojakson aikana muuttuneet. Joistakin asioista minulla oli vain hatarat ennakkotiedot, jotka ovat nyt korvautuneet paljon varmemmalla ja jäsentyneemmällä tiedolla. Suurin osa asioista on sellaisia, joihin olen jo elämäni aikana viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa törmännyt, mutta en ole kovinkaan tarkasti tiedostanut niitä. Nyt sain näille ilmiöille, esimerkiksi pragmatiikkaan kuuluville käsitteille ja multimodaalisuudelle myös nimet, joilla voin keskustella asioista ja jäsentää niitä. Jotkin käsitteet, kuten diskurssi ja tekstilaji olivat jo ennestään tuttuja. Niiden suhteen joko rakensin uuttaa tietoa vanhan päälle tai jouduin korvaamaan osan vanhasta tiedosta uudella, jotta rakentaminen pystyisi jatkumaan.

Opintojakson aiheiden lisäksi olen oppinut muitakin asioita tämän opintojakson aikana. Olen opiskellut ja oppinut, kuinka oppimispäiväkirjaa kirjoitetaan (ja toivottavasti myös ymmärtänyt asian oikein, koska tietenkin sen perusteella olen rustaillut tämän päiväkirjan). Välillä mieleen murtautuu ajatuksia siitä, että ehkä olenkin kirjoittanut ihan vääristä asioista tai ihan väärällä tavalla - siis vieläkin joskus vähän pohdin, millainen oppimispäiväkirjan oikeasti tulisi olla. Kirjoittaessani tätä oppimispäiväkirjaa, olen tajunnut, kuinka tärkeää oppituntien jälkeinen aiheiden pohdiskelu on. Minusta tuntuu, että oppitunnit ovat oleet vain pienenä pohjana tämän opintojakson asioille - suurimman osan oppimistani asioista olen omaksunut vasta tuntien jälkeen, pohdiskellessani ja havainnoidessani aiheita, lukiessani niistä muista teoksista, ja kirjoittaessani asioita ylös konkreettiseksi tekstiksi. Oppimispäiväkirja on todella auttanut jäsentelemään tietoa, ankkuroimaan käsitteitä ja syventämään omaa oppimistani.

Oppimispäiväkirjan teossa olen kasvattanut taitoani lainata teksiä muilta ja merkitä lähdeviitteitä ja lähdeluetteloa. Silti edelleen ja jatkossakin opinnäytetyöoppaan viimeiset kappaleet, lähdeviitteet ja lähdeluettelo tulevat olemaan kovassa käytössä. Kirjoittaessani olen oppinut myös jotain istumalihasten ja Facebookin houkuttelevasta kutsusta kieltäytymisen tärkeydestä. Oma koti ei aina ole paras paikka tehdä koulutöitä, mutta sairastelujen ja mukavuudenhalun takia olen kirjoittanut läppärillä enimmäkseen keittiönpöytäni ääressä. Siinä samalla on pitänyt kehitellä erilaisia keinoja pitää mielenkiintoa ja keskittymistä yllä.

Oppimispäiväkirjan muodon, tietokoneella kirjoitetun blogin seurauksena opin ja harjoittelin myös muutamaa muuta taitoa: tämä oli ensimmäinen blogi, jota kirjoitan, joten opin samalla bloggerin käyttöä. Halussani tehdä blogista vähän mielenkiintoisemman näköinen, jouduin myös hankkimaan tietoa tekijänoikeuksista. Lisäksi kirjoitellessani postauksia, yritin muistaessani ja jaksaessani käyttää kymmensormijärjestelmää, ja olen huomannut, että kirjoitusnopeuteni on kasvanut ainakin hitusen.

Lueskelin itselleni asettamia tavoitteita niitä käsittelevästä postauksesta ja totesin saavuttaneeni lähes kaikki niistä. Olin asettanut tavoitteikseni oppia opintojaksoon kuuluvat tärkeät käsitteet siten, että pystyisin myös pohdiskelemaan ja soveltamaan niitä. Tässä päiväkirjassa olenkin niin jo tehnyt – pohdiskellut ja soveltanut, joten tavoite on mielestäni saavutettu. Toinen tavoite oli saada oppimispäiväkirja alkuun ja loppuun. Vaikka olisin voinut aloittaa päiväkirjan kirjoittelemisen vähän aikaisemmin, olen kuitenkin nyt lopussa – tavoite saavutettuna aivan pian siis. Viimeinen tavoite oli suorittaa kurssi rennosti, mutta hyvällä otteella. Oppimispäiväkirja nostatti silloin tällöin hieman kierroksia, sillä olen jostain syystä aivan kauhean tarkka ja siksi hidas kirjoittaja. Joskus tuntui ( ja kyllä niin tapahtuikin) että kirjoiin yhtä postausta tuntikausia, enkä päässyt siltikään eteenpäin. Silloin olisin voinut päästää itseäni hieman helpommalla ja laskea kirjoitukseni laatua. Näin jälkikäteen, kun tunnit on jo käytetty, toivon vain, että se oli sen arvoista. Hyvä ote lipsui vain yhtenä päivänä – toki oli hieman harmillista, että sinä päivänä sattui olemaan neljä suomen kielen oppituntia. Mutta voin antaa sen itselleni anteeksi ja sanoa, että pääsin ainakin melkein tähän viimeiseenkin tavoitteeseeni.

Merkittävintä opintojaksossa olivat aiheiden sisältöjen oppiminen ja se, että hankkimistani tiedoista on oikeasti apua tielläni taitavaksi viittomakielen tulkikisi. Oppimispäiväkirjaa kirjoittaessa tuli mietittyä linkkejä opitun aiheen ja tulkkauksen välillä enemmän kuin aikaisemmissa opintojaksoissa ja myös samanaikaisesti pyörinyt tulkkaus 3-opintojakso ja sen sisältämät aiheet tukivat suomen kielen aiheiden liittämistä tulkin ammattitaitoon.

Merkittävää oli myös oppimispäiväkirjan kirjoittaminen ja sen kirjoittamisen hyödyllisyyden tunnistaminen. Jatkossa tiedän ainakin yhden tavan, jolla voin syventää opintojaksojen aikana hankkimaani tietoa ja taitoja.

Ja viimeisenä asiana on vielä oppimispäiväkirjan itsearviointi. Arviointini perustuu ojarops- diasta lukemiini arviointiperusteisiin, opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen ja tietooni siitä, millainen oppimispäiväkirjan tulisi olla.

Oppimispäiväkirjassani olen mielestäni osoittanut erittäin hyvää teoreettisen että soveltavan tiedon tuntemusta ja olen osannut soveltaa tietoja sekä aiheita käsittelevissä postauksissa että erillisissä taitoperusteisissa tehtävissä, kuten tekstianalyyseissä. Toivon mukaan teoreettisen tai tietoperustaisen aineksen hallintaan liittyvät virheet eivät ole olleet perustavanlaatuisia, mutta sitä minun on vaikea arvioida, koska tietoni eivät kirjoittamisen jälkeen ole (vielä) muuttuneet. Oppimispäiväkirjani on sisällöltään laaja ja siinä on mukana vaaditut pragmatiikan ja diskurssin havainnoimiseen liittyvät esimerkit ja tilanteet sekä myöskin arvioiva osuus. Arvioiva osuus olisi voinut olla ehkä vielä hieman syvällisempi.

Olen mielestäni oppimispäiväkirjan kirjoittamisella todistanut että kykenen laajaan itsenäiseen työskentelyyn ja istumalihakseni ovat erittäin kestävät. Olisin voinut hyödyntää vielä vähän enemmän opintojakson kirjallisuutta, mutta toisaalta niiden sijalla olen käyttänyt joitakin muita lähteitä. Laajempi kirjallisuuden lukeminen olisi tienkin antanut vielä enemmän ajatuksia oppimispäiväkirjaan ja olisi voinut auttaa moniuloitteisempien näkökohtien hallitsemisessa. Kuitenkin arvioisin hallitsevani nekin hyvin.

Ajanhallinnallisesti minun olisi kannattanut aloittaa oppimispäiväkirjan kirjoittaminen jo hieman aikaisemmin, mutta toisaalta tein jo heti alusta asti pieniä muistiinpanoja sitä varten, ja sain sen valmiiksi hyvissä ajoin.

Annan oppimispäiväkirjalleni numeerisen arvioinnin 4. (Tiedoksi: numeerinen itsearviointi on minusta vaikeaa ja ahdistavaa! Aina tekisi mieli laittaa vaatimattomuuksissa vähän alakanttiin, yritin nyt vastustää tätä kiusausta).

Nyt olen mielestäni suorittanut opintojakson omalta osaltani kunnialla läpi, olen itse ainakin hyvin tyytyväinen omaan oppimiseeni, oppimispäiväkirjaani ja myös koko opintojaksoon, vaikka aina voikin olla vähän parannettavaa ja kehitettävää. Nyt kuitenkin kohti uusia seikkailuja ja tiedon lätäköitä, joista ehkä joskus koostuu oma ammatillinen tiedon mereni. Sanni kiittää ja kuittaa.

Lähteet:

Turja, Hanna-Kaisa 2015. SK3 Tekstit ja diskurssit. Ojarops diasarja. Suomen kieli 3 Tekstit ja diskurssit. Kuopio: Humanistinen ammattikorkeakoulu