Tämä kirjoitus liittyy diskurssin havainnoimiseen, joka
ojaropsausdian mukaan voi liittyä jonkin tekstin analysoimiseen. Tein jo yhden
aika pitkän tekstianalyysin, joten pidän tämän vähän lyhempänä. Aion analysoida
Punaisen Ristin aikuisen elvytysohjetta (Joka löytyy täältä: https://www.punainenristi.fi/sites/frc2011.mearra.com/files/tiedostolataukset/Elvytysohjeet_aikuinen_2011.pdf
)
Teksti kertoo, mitä on puhallus-paineluelvytys ja kuinka
toimitaan tilanteessa, jossa aikuinen henkilö on menettänyt tajuntansa, eikä
hengitys ole normaalia tai se on lakannut.
Teksti esiintyi Punaisen Ristin Internetsivuilta
Elvytysohjeet- kohdasta, jossa on ohjeet aikuisen, lapsen, vauvan ja hukuksissa
olleen elvyttämiseen. Teksti on siis yksi osa laajempaa elvytysohjeiden
joukkoa, joka on syntynyt antaakseen tietoa ja ohjeita elvytykseen.
Ohjeen esiintymispaikka ja tekstin yläkulmassa oleva
Punaisen Ristin logo kertovat, että ohjeistus on tehty tämän järjestön alla.
Ohjeessa kerrottu tieto perustuu siis Punaisen Ristin tietotaitoon ja koska
järjestö on tunnettu ensiapukouluttaja, siihen voi hyvin luottaa. Ohjeiden
tiedon voi siis olettaa olevan luotettavaa ja ohjeita voi noudattaa
elvytystilanteessa.
Tekstilaji on selvästi ohje, jo nimestä ”Aikuisen
elvytysohje” päätellen. Myös sisältö (elvytysohjeet), tavoite (saada lukija
toimimaan ohjeiden mukaan hätätilanteessa) ja rakenne (osiin jaetut
ohjeistuskappaleet) kertovat tekstilajista.
Rakenteellisesti ensiksi on siis punaisen ristin logo, jonka
merkitystä jo hieman avasin aiemmin. Sitten otsikko ”Painelu-puhalluselvytys
(PPE) on elottoman aikuisen ensiapu”. Sen jälkeen johdatellaan ohjeisiin
luomalla tilanne, jossa henkilö on menettänyt tajuntansa. ”Kun henkilö menettää
äkillisesti tajuntansa, toimi näin:”
Sen jälkeen toimintaohjeet on numeroituna 1.-6. sivun
vasemmassa laidassa ja oikealla niiden vieressä on kohtia havainnollistavia
kuvia siitä, kuinka toimenpiteitä suoritetaan. Ohjeissa on jokaisen numeron
jälkeen lihavoitu otsikko – pelkällä senkin lukemisella pääsee eteenpäin, jos
tietää mitä otsikon ohjeella tarkoitetaan, mutta otsikon jälkeen on lisäohjeita
niille, jotka eivät pelkän otsikon avulla pääse eteenpäin.
Kohdat 1-6 koostuvat ohjeista, joita annetaan kahdella eri
tavalla. Imperatiivi-muotoisilla verbeillä eli käskyillä, kuten ”Herättele
häntä puhumalla ja ravistelemalla” tai ”soita hätänumeroon 112”. Sen lisäksi
ohjeita annetaan kysymysmuodossa, siten lukijaa ohjataan kiinnittämään huomionsa
tiettyihin asioihin. Esim. ”Saatko henkilön hereille?” Tai ”liikkuuko
rintakehä? kuuluuko hengityksen ääni?” Näillä kysymyksillä myös ohjataan
lukijaa.
Kohdissa on ohjeiden lisäksi myös lauseita, jotka ikään kuin
pitävät hätätilannetta yllä paperilla. Joidenkin kohtien jälkeen kerrotaan
miten potilas reagoi ”Henkilö ei herää” ja ”Hengitys ei ole noraalia tai se
puuttuu”. Alun kommentti ”kun henkilö menettää äkillisesti tajuntansa” ja nämä
kommentit yhdessä myös koko ajan etenevien tilannekuvien (joissa toinen henkilö
on tajunsa menettäneenä ja toinen elvyttää) kanssa muodostavat paperille ”elävän”
elvytystilanteen, joka tuo todellisuuden tuntua, auttavat jäsentämään
tilannetta, varautumaan siihen ja myös helpottavat ohjeiden jäsentelyä ja
mieleen painamista.
Teksti on kirjoitettu niin, että ohjeistusosassa puhutellaan
lukijaa yksikön toisessa persoonassa esim. ”Saatko henkilön hereille? ---
Aloita paineluelvytys”. Se on siis kohdistettu suoraan lukijalle, jollekulle,
joka on halunnut opetella painelu-puhalluselvytystä tai joka on Punaisen Ristin
ohjeistuksen kohteena (esimerkiksi ensiapukurssilla tai muussa koulutuksessa?)
tai ehkä joku joka on juuri elvyttämässä. Tekstistä voi kuitenkin tulkita, että
lukijan oletetaan olevan vasta aloittelija elvytyksen saralla. Sen voi lukea
ensinnäkin ohjeista, jotka ovat niin yksityiskohtaiset, että aloittelijakin
pystyy ne luettuaan elvyttämään. Lisäksi viimeisessä kappaleessa ”Jatka
elvytystä tauotta rytmillä 30:2, kunnes autettava herää: liikkuu, avaa silmänsä
ja hengittää normaalisti, ammattihenkilöt antavat luvan lopettaa tai voimasi
loppuvat” puhutaan ammattihenkilöistä, jotka antavat luvan lopettaa. Siitä voi
päätellä, että elvyttäjä itse ei ole ammattilainen. Lisäksi teksti ymmärtää,
että elvyttäjän voimat voivat loppua- hän ei siis välttämättä ole harjaantunut
elvyttäjä.
Tekstissä on vahva ääni, joka ohjeistaa ja kertoo tilanteen
etenemisestä. Koska tämä on Punaisen Ristin ohjeistus, voisi kuvitella että
ääni on Punaisen Ristin tai jonkun sen ammattilaisen kouluttajan, joka osaa
antaa ohjeita.
Tekstin tavoite on kertoa ppe:stä ”ppe on elottoman aikuisen
ensiapu” ja antaa lukijalle tietoa kuinka toimia elvytystilanteessa ja saada
lukija toimimaan hätätilanteessa ohjeiden mukaan. Luultavasti teksti on
syntynyt tarpeesta kouluttaa ja ohjeistaa kansalaisia.
Ohjeessa on käytetty ohjeistavaa diskurssia. Laineeen mukaan
sille tyypillistä on, että tavoitteena on tehtävän suorittaminen annettujen
ohjeiden perusteella. Tapahtumat kerrotaan kronologisessa järjestyksessä,
aikamuotona on futuuri tai preesens, käskyjä, asiat konkreettisia (Laine, 2007).
Kaikki nämä kohdat toteutuvat tekstissä. Ohjeet etenevät kronologisesti eli
elvytyksen alkamisesta elvytyksen loppuun siinä järjestyksessä kun ne tehdään,
aikamuotona on preesens esim. ”Henkilö ei herää.”
Lähteet:
Laine, Jenni 2007.
Kielen diskurssityypit. Kielikello 3/2007. 26-27
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti